Partanen Reino Artturi


Kertomakirjallisuus

Koululaisrakkautta. Kirja 1930

Tekstiote

Olimme kävelleet Papinkatua rantaan päin. Kauppakadun kulmauksessa pysähdyimme. Erkki ehdotti, että jatkaisimme matkaa rantaan asti, minne olimme aluksi aikoneet, mutta Antti epäsi:
- Ei viitsitä mennä rantaan, olisi paljon miehekkäämpää, jos menisimme Kulmakahvilaan erojaiskahville. Se jäisi paremmin mieleen niille, jotka eroavat koulusta; ja mekin, jotka jäämme jatkamaan, olemme tavallamme astuneet kuin ylempään ja miehevämpään säätyyn, kun olemme päässeet yläluokkalaisiksi. – Niin, niin, Simo, älä irvistelekään, sinustakin on vain tullut kuudesluokkalainen. Kukapa olisi ensiluokalla uskonut!
- Ei mennä persoonallisuuksiin, vastusti Simo Kaarinen ponnekkaasti.
- No ei mennä, mutta mennään sen sijaan Kulmakahvilaan.

Hiukan ylpeinä ja pystypäisinä kävelimme keskikaupunkia kohti. Olimmehan tosiaan alaluokkalaisten kadehtimia ”yläluokan poikia”. Täytyi siis käyttäytyä sen mukaisesti. Eihän osannut edeltäpäin aavistaa, missä kadunkulmassa sattuisi ”nappuloita” vastaan tulemaan.

[Koululaisrakkautta. Kirja 1930, s. 6-7]


03.11.2015