Rautakoura Johannes

Oik. Hintikka Antti Leopold


Kertomakirjallisuus

Tsaari Kyrilin sotaretki Karjalaan : historiallinen kertomus Karjalan vapauttamisesta v. 1943. Pohjois-Karjalan kirjapaino 1930

Kolme talonpoikaispäällikköä : romaani Pikkuvihan ajoilta Pohjois-Karjalasta. Joensuun kirja- ja paperikauppa 1941

Muu tuotanto

Historiikkeja ja muuta tietokirjallisuutta:

Lähestyykö helakanpunaisen pedon kohtalon hetki : onko Neuvosto-Venäjä (SSSR) Johanneksen ilmestyskirjassa ennustettu "Toinen peto"? Kirjavälitys 1931

Taistelu maailmanherruudesta vuosina 1935-1950. Omakustanne 1934

Joensuun liikeväki r.y:n historiikkia vuosilta 1894-1944. (Nimellä Hintikka, A. L.) Joensuun liikeväki 1945

Marttatyötä Pohjois-Karjalassa vuosina 1899-1947. 1947.

Joensuun säästöpankki 1852-1952. (nimellä Hintikka, A. L.) Joensuun säästöpankki 1952

Joensuussa julistetut käsityöläismestarit 2.5.1870 - 20.2.1952. Joensuun käsityö- ja tehdasyhdistys 1952

Pakinoita Sanomalehti Karjalaisessa nimimerkillä Saximies.

Tekstiote

Elettiin huhtikuun 29 päivää vuonna 1943. Sota Karjalassa jatkui. Tsaari Kyrilin joukot, joiden lukumäärä laskettiin 300,000:ksi, s. o. niin suureksi kuin Karjalan saloilla suinkin pystyi liikehtimään, olivat kohdanneetkin tiukempaa ja kovempaa vastarintaa kuin mitä keisarillisen Venäjän Karjalan armeijan ylipäällikkö, suuriruhtinas Sergei Aleksandrovitsh, oli aavistanut. Kymmentuhantisina taistelivat karjalaiset, jotka nyt näkivät joko viimeisen hetkensä tulleen tai kenties, jos seisoivat miehinä kamarallaan, Karjalan vapauden vihdoinkin heidän verestään versovan.

Heidän johtajansa Karjalan tasavallan valtioneuvoston pääministeri U. Peynäs ja Karjalan toimivan armeijan ylipäällikkö, kenraaliluutnantti A. Ilmarinen, jotka olivat palanneet maanpakolaisuudesta, minkä viimeiset vuodet he olivat saaneet viettää Ruotsissa, lähettivät nootteja Kansainliitolle, Suomelle ja Englannille. Pääministeri Peynäs korosti jokaisessa tilaisuudessa miehekkäin sanoin, että kansakunnan on ostettava onnensa ja itsenäisyytensä omalla verellään. Niin oli Suomi tehnyt vuonna 1918, niin olivat tehneet kaikki maailman itsenäiset kansat, niin oli Karjalankin nyt tehtävä.

[Tsaari Kyrilin sotaretki Karjalaan, s. 7-8. Pohjois-Karjalan kirjapaino 1930]


02.11.2015