Kärkkäinen Erkki Tapio


Runot

Kuiskeita kunnaiden mailta. Omakustanne 2009

Kuiskeita kaikkitietävälle. Omakustanne 2015

Kuiskeita kullanmuruille. Omakustanne 2015

Kuiskeita kuljetun varrelta. Omakustanne 2015

Kuiskeita jouluyössä. Omakustanne 2015

Kuiskeita kuunsillalta. Omakustanne 2015

Muu tuotanto

Kertomuksia, tarinoita ja runoja eri lehdissä ja arkistoissa.

Julkaisemattomia sanoituksia/sävellyksiä n. 500, joita säilytetään Lieksan kaupunginkirjastossa.

Joululauluja n. 200, joita säilytetään Nurmeksen Joululauluarkistossa Nurmeksen kaupunginkirjastossa.

Minusta

Harrastukseni alkoi 1970-luvun alussa pääasiassa suorasanaisilla laatikkoteksteillä, kertomuksilla ja tarinoilla, vähitellen pitempimuotoisilla, työnimiä mm. Vekkuli, Tavallinen tiistai, Viimeinen veteraani, sekä laajin kirjoitus Vaiva ja turhuus, josta sain kustantajan palautteena neuvon kirjoittaa se kaksiosaiseksi, mutta on vain jäänyt tekemättä. Alan oppeihin olen perehtynyt useilla taannoin toimineen kirjoittajayhdistys Brahean Kriivareiden leireillä, Suomen Nuoriso-opistolla järjestetyllä kolmiosaisella luovan kirjoittamisen kurssilla sekä J. Rasinkankaan sanoituskursseilla Kempeleen Kansalaisopistolla.

Harrastaminen omien leipätöiden ohella oli rajoitteista eikä riittävän tehokasta, ja nuo tähänastiset n. 600 runotekstiä ovatkin suurelta osin syntyneet vasta vuoden 1997 jälkeen, jolloin sairastuttuani ja jäädessäni eläkkeelle on Myös siihen ollut aikaa erilaisten soitto- ja kuoroharrastusten ohella. Palattuani 1970 noin kymmenvuotisen poissaolon jälkeen synnyinseudulleni Pielisen Karjalaan jo silloin tapahtuneet suuret muutokset havahduttivat minut näihin kirjoitusharrastuksiin ja paljolti myös aiheisiin.

Tekstiote

ALLA TÄHTIEN, TAIVAAN KAAREN

Ken on suvista Suomea kulkenut,
nähnyt vaurasta, köyhää maata,
hän on jotakin syömeensä sulkenut,
mitä millään ei unohtaa saata.
Ken vaaroille Kolin on kiivennyt
ja katsellut Pielisen pintaa,
tai karhun polkuja taivaltanut,
rajan pitkän aatellut hintaa,
hän tuntee rikkauden rinnassaan,
Pohjois-Karjalan maakunnan.

Ken on soutanut sielunsa sineen päin
alla tähtien, taivaan kaaren,
on jo huomannut, tuolla mun ystäväin,
tuolla rannalla sinisen saaren.
Ken lähtenyt kerran on matkalleen
ja nähnyt aamujen koiton,
myös viulun, vaskien, kanteleiden
kuulla saanut kaihoisan soiton,
hän hellii helmeä Suomen maan,
Pohjois-Karjalan maakuntaa.

Ken on löytänyt helmiä sielussaan
ja sen oikean onnen tunteen,
joka siintää kuin siniseen lahdelmaan
kukka valkea kelluvan lumpeen.
Ken tuntea saanut on matkallaan
tuon siintävän silmien kaihon,
hän tuntee myös voimia köyhänkin maan,
joka kasvaa laulujen laihon,
kuin huokuis henkien rikkauttaan
Pohjois-Karjalan maakunta.

[Kuiskeita kunnaiden mailta. Omakustanne 2009, s. 18]


"Rehellinen kertominen vuosikymmenien aikana tehdyistä havainnoista ja kokemuksista, sekä kuullun perimätiedon tallentaminen."

Syntynyt

1939 Pielisjärvi

Asuinpaikka

Lieksa 1939-1959, 1970-

Perhesuhteet

Naimisissa

Meriitit

1. ja 2. sija Vuonislahtivalssin sanoituskilpailussa

Ura

Keskikoulu
Maanviljelysteknikko/kauppateknikko, metsuri, myyjä
Kirjastoautonkuljettaja-hoitaja n. 20 vuotta, josta eläkkeellä


Kirjailijan teokset Vaara-kirjastot.fi:ssä
Kirjailija kohteena Vaara-kirjastot.fi:ssä
Artikkeliviitteitä Käkönen-tietokannassa


10.11.2015