Pekkanen Reetta


Runot

Pieniä kovia nuppuja. Poesia 2014

Tekstiote

yksi maailmanloppu kaikkien maailmanloppujen joukossa.
Yksi matkustaja kaikkien yksinäisten ruuhkassa
sama geneerinen tienvarsimaisema: ojassa
tiheää puskaa koivuja risuja puskaa.

Kun pitäisi antaa kaikkensa kun on viimeinen ilta
joka ilta: kun kerran päätettiin kävellä maaliin,
nyt kävellään maaliin

Meitä odottamaan seisahtuneet räjähdykset
syöksykierteeseen jähmettyneet lentokoneenpalaset
pienet puutarhat, joita niihin on alkanut kasvaa

miten sellaiseen kiintyy: vain yksi maailmanloppu
tämä minun omani, vihreänkeltainen
tiheää puskaa koivuja risuja puskaa

[Pieniä kovia nuppuja. Poesia 2014, s. 41]


Syntynyt

1985 Outokumpu

Asuinpaikka

Tampere vuodesta 2003

Meriitit

Nuoren Voiman runoilijadebytantti 2011
HS:n kirjallisuuspalkintoehdokkuus 2014
Tiiliskivi-palkinto 2014

Ura

Ylioppilas, Tampereen yhteiskoulun lukio 2005
Viestintäalan perustutkinto / kirjoittajalinja, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Outokumpu 2005
FM /suomen kieli, Tampereen yliopisto 2012

Oriveden opisto, sanataide 2008-2009
Kriittinen korkeakoulu, sanataide 2010-2011

Työskentelee kirjoittamisen ohella koordinaattorina Arteles-residenssissä Hämeenkyrössä


Kirjailijan teokset Vaara-kirjastot.fi:ssä
Kirjailija kohteena Vaara-kirjastot.fi:ssä
Artikkeliviitteitä Käkönen-tietokannassa

Poesian kirjailijasivu

17.02.2015