Lappalainen Seppo


Kertomakirjallisuus

Asekätkijät. Kirjayhtymä 1964

Kapinantekijät. Kirjayhtymä 1965

Paratiisileikki. WSOY 1967

Tonkkakuninkaat. WSOY 1969

Miljoonamiesten suku. WSOY 1971

Suomessa olen minä syntynyt. WSOY 1972

Maailmanrannan rellut. WSOY 1974

Ihmisen ääni. WSOY 1978

Muuan rakkaustarina. WSOY 1980

Lomahotelli. Kolmiokirja 1981

Akaton mies. WSOY 1985

Kevätsateen verran puhetta. Omakustanne 1986

Valtakunnan vaikuttaja. (Esa Timosen elämäkerta) Maakunta 1992

Eloseutu. WSOY 1994

Nuottamiehet. WSOY 1997

Runot

Ugrien matalia kurkkuääniä. WSOY 1977

Tekstit kokoomateoksissa

Aamumaisemia. (Toim. Olavi Aaltonen ym.) Ukri 1961

Latvavesiltä : Ukrin vuosikymmen 1956-1966. (Toim. Eino Laitinen, Jouko Puhakka, Väinö Putkonen ym.) Ukri 1966

Hiirennahkat : maaseutunovelleja. (Toim. Eino Säisä) WSOY 1972

Vihnekurkku kukkuu : runoja. (Toim. Anna-Liisa Alanko, Jouko Puhakka ym.) Ukri 1976

6 : Kirjanteon kiemuroita. (Toim. Helena Tahvanainen) Karjalainen osakunta 1980

Kuunpesijä : Ukri ry:n 25-vuotisjuhlajulkaisu. (Toim. Matti Kettunen ym.) Ukri 1981

Jahrbuch für Finnisch-Deutsche Literaturbeziehungen : Mitteilungen aus der Deutschen Bibliothek. 15/16 Deutsche Bibliothek 1982

12 novellia. (Toim. Salme Saure) Weilin & Göös 1982

Jäinen vaeltaja : Sata vuotta suomalaista tieteiskirjallisuutta. (Toim. Jari Koponen) Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1986

Pääskysen lento vettä pitkin. (Toim. Seppo Lappalainen ym.) Ylä-Karjalan kansalaisopiston kirjoittajapiiri 1988

Karjalaista aikaa : uuden karjalaisen kirjallisuuden antologia. (Toim. Raija Majamaa ym.) Tammi 1999

Näytelmät

Vanha talo. 1965

Määttälän emännän lähtö. 1974

Kehitysaluemarkka. 1974

Alkio-iltamat. (Yhdessä Viljo Laitisen kanssa) 1976

Tukkilaiskisat. 1977

Suomalainen etsii itseään. 1977

Kummikuntavierailu. Suomen näytelmäkirjailijaliitto 1978

Lintumies. (Elokuvakäsikirjoitus, ohj. Seppo Putkinen) 1978

Ihmetohtori. 1979

Höytiäisen laskijat. Suomen näytelmäkirjailijaliitto 1980

Suomessa olen minä syntynyt. 1980

Sensorit. Suomen näytelmäkirjailijaliitto 1981

Poika pimeässä eli Hylkysyrjän miehet. 1983

Akaton mies. (Elokuvakäsikirjoitus, ohj. Edvin Laine) 1983

Halkokauppias. 1983

Humu-Antin häät. Suomen näytelmäkirjailijaliitto 1984

Valtapeli. 1984

Avoliittokomedia : kaksinäytöksinen huvinäytelmä. Suomen näytelmäkirjailijaliitto 1984

Kukkos-pappi : näytelmä karjalaisesta pastorista, kirjankustantajasta ja herännäisjohtajasta Henrik Renqvististä. Otava 1986

Akallinen mies. (Elokuvakäsikirjoitus, ohj. Edvin Laine) 1986

Snellmannilaisia : komedia Pohjois-Karjalan teollistamisesta ja itäsuomalaisen lehdistön synnystä vuosina 1836-1851. Otava 1988

Savottaooppera. (Musiikki Carlos Sedano) Suomen näytelmäkirjailijaliitto 1988

Runokarjalani. 1988

Raivaajaeepos. (Musiikki Carlos Sedano) Suomen näytelmäkirjailijaliitto 1989

Kekäläinen. 1989

Laivalinnan kavaljeeri. 1991

Syrjäseudun ihmisiä. 1991

Sateen vihkimät. 1991

Kirkkaat valot. 1995

Elämän pidot. 1997

Akaton mies : kesäteatterinäytelmä. Suomen näytelmäkirjailijaliitto 1997

Akallinen mies. Suomen näytelmäkirjailijaliitto 2002

Muu tuotanto

Polvijärveläisiä. Polvijärvi-seura 1962

Eletty eilinen päivä, tämä päivä tähän asti : kuvia ja pakinoita Polvijärveltä. Polvijärvi-seura 1976

Elämää Pohjois-Karjalassa. (Toim. Jorma Komulainen) Otava 1981

Pielisen reitti ja ihmiset. (Kuvat Reino Turunen) Wsoy 1985

Henrik Renqvist 1789-1866 (Yhdessä Matti Kallion ja Paula Kukkosen kanssa) Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1989

Karjalan kankailta. (Äänite, omakustanne) 1986
Sateenvihkimät. (Äänite, omakustanne) 1987
Karjalainen sarja. (Äänite, omakustanne) 1987

Kova laji. Suomalaisen yrittäjän juhlakirja. Headline Tietosykli 1993

Minusta

Olen syntynyt Pohjois-Karjalassa. Asun Joensuun kaupungin lähellä olevassa Höytiäisen-Karjalassa, vuonna 1859 lasketun järven vesijättömaakylässä. Vanhempani aikoivat vuoden 1939 kesällä muuttaa työhön ja asumaan Suojärvelle, mutta tuossa hankkeessa he eivät onnistuneet. Isäni osallistui 1939-1940 alikersanttina Talvisotaan Kollaalla. Siellä hän haavoittui puhelinlinjaa vetäessä. Minä elin äidin ja lähisukulaisteni kanssa jatkosodan ajan. Pienessä esikoisteoksessani kerroin hiukan Luovutetusta Karjalasta tapahtuneen muuttajien saapumisen kylään sekä siirtoväen ja rintamamiesten asuttamisesta.

Vuoden 1960 elokuussa teimme vaimoni ja minä - me polvijärveläisten uudisraivaajaperheiden lapset - häämatkan Länsi-Saksaan, Hollantiin, Belgiaan, Luxemburgiin ja Ranskaan. Se oli ensimmäinen matkani ulkomaille. Myöhemmin kävin Venäjällä, (silloin Neuvostoliiton Leningrad) Pietarissa ja Petroskoissa. Vuoden 1967 kesällä matkustin Kanadaan Montrealin Maailmannäyttelyyn. Tuolloin näin Toronton, Niagaran vuolaan virran, vesiputoukset ja Amerikan kaupungit.

Myöhemmin työni ohessa tutustuin Suomeen, jossa kulkiessa en tarvinnut karttaa ja avukseni sen lukijaa. Pohjola - Pohjois-Norja ja Ruotsin teollisuuskaupungit - tulivat minulle maisemiltaan ja asukkailtaan tutuksi sinne suuntautuneiden matkojen aikana. Tein Unkariin kaksi matkaa; ensimmäisen talvella, toisen kevätkesällä. Tutustuin Tsekkoslovakiaan ja keväiseen Puolaan. Tukholmassa olen elänyt useampia päiviä kuin viettänyt öitä Helsingissä. Pariisin kirjamessuilla näin Pierre-Alain Gendren ranskaksi kääntämän Muuan rakkaustarina -nimisen romaanini. Suuressa uudessa oopperatalossa esitystä katsoessani muistin Pentti Savolaisen, jonka kanssa kävin kerran kansakoulua ja Espanjassa syntyneen joensuulaisen teatterikapellimestari Carlos Sedanon, joka sävelsi musiikin Paavo Liskin ohjaamiin näytelmiini Savottaooppera ja Raivaajaeepos...

Minulla ei ole ollut puutetta nimenomaan kirjoitettavasta. Asun seudulla, jossa ihminen on ollut jo noin 4500 vuotta. Elän kotiseutuni väestön joukossa. Olen olemisenkoreuteen ja mukavuuteen nähden ehkä vähään tyytyväinen. Meillä on ystäviä eloseudulla, kotimaassa ja maailmalla.

En ole sopiva henkilö arvioimaan sitä, mitä olen tähän mennessä kirjoittanut. Jos haluatte tietää, niin te voitte lukea kirjojani ja kirjoituksiani, katsoa näytelmiäni ja sanoa, miltä ne teistä tuntuvat, mitä te niistä ajattelette.
(1995)

Tekstiote

Linja-auto tuli puoli seitsemän aikaan kylän osuuskaupan kohdalle. Nousin kyytiin, istuin kuljettajan viereen ja katselin, kun ajovalot lakaisivat syysrousteikkoista tietä, kyytiin pyrkijät heiluttivat kättä ja tussahtivat keinonahkalla päällystetyille penkeille tarinoimaan.
- Viinanhakuunko menet? Toivasen Juhani kysyi.
- En.
- Naisenjäljetkö sitten olet haistanut?
- En niitäkään, sanoin.
- Muutenko aikaa kuluttamaan menet?
- Muuten.
- Jaha, Juhani sanoi. Sitten hän veisasi vakituisen virtensä: - On tämä maailma soma. Hinnat nousee ja palkat nousee kuin pullataikinat helvetissä. Meikäläinen riekkuu tässä ja marmattaa.
- Tottakai palkat nousee, kun hinnat nousee sanoin. - Kyllä työmiehenkin täytyy elää.
- Tottakai, Juhani myönsi. - Sitä en kiellä. Yhtä asiaa vain ihmettelen. Minkä takia hintoja pitää vakituisesti nostaa? Pitäisivät hyvät hinnat ennallaan! Minä en ymmärrä näitä asioita. Käsitätkö sinä?
- En alkuunkaan.
- Vai et sinäkään käsitä, Juhani sanoi. Sitten hän pani kämmenen suun sivuun ja kuiskasi: - Minä sitä kirjoitin Kekkoselle, että parempi järjestys tähän maahan on saatava. Hinnat ja palkat on jäädytettävä niin kuin syksyllä järven selät, ja pankkikorko on kasvatettava kaksinkertaiseksi.
- Haha, naurahdin. Sinulla taitaa olla säästöjä?
- Saattaa ollakin, naapurin isäntä arveli. Niistä en huutele.


[Maailmanrannan rellut. WSOY 1974, s. 145-146]


27.05.2015